15. elokuuta 2016

YKSINKERTAISTAKIN YKSINKERTAISEMPI


Kävin vaatekaupoilla ja jäin Espritin liikkeessä sovittelemaan neuletta. Neule oli tehty niin yksinkertaisella tavalla, että jälleen minussa heräsi se pieni ompelija ja päätin ostamisen sijaan tehdä samanlaisen neuleen itse.

Minulla ei ollut mittanauhaa mukanani, joten otin neuleesta silmämääräiset mitat. Tämä vastaa suurin piirtein S-kokoa. Espritin neuleesta poiketen omassani on saumat kummassakin sivussa. Alkuperäisessä versiossa sauma tulee keskelle neuletta eli niskasta alaspäin. Ompelemassani neuleessa sivusaumat piiloutuvat aika hyvin kuvion joukkoon, mutta yksivärisessä keskisauma on huomaamattomampi vaihtoehto. Kädentiet sekä avonainen reuna ovat saumuroitu ja käänne tikattu suoralla ompeleella.


Framilon-rypytys tulee kankaan avonaiseen päähän toiselle reunalle ja keskelle. Päälle puettaessa se sijoittuu niskaan.

Kuvioneulos: Jätti-Rätti

Olen aika laiskasti kirjoitellut blogiin. Kaikkea lähiaikoina ompelemaani ei löydy blogin puolelta, mutta jos ompelukseni kiinnostavat, niin tervetuloa seuraamaan Instagram-tiliäni
:) 

30. heinäkuuta 2016

MAKSIMEKKO TASKUILLA



Maksimekko taskuilla

Kaava oma
Kangas: Jätti-Rätti


Vyötäröllä on kapea kuminauha, jonka ompelin nurjalle kolmepistesiksakilla.
 
  



10. heinäkuuta 2016

JUHLAHUMUA


Tänä viikonloppuna on juhlittu kesän ensimmäisiä häitä. Vaikka aurinko ei paistanutkaan, niin tunnelma oli aurinkoisen iloinen ja onnen täyteinen. Ihana morsiuspari sai toisensa ja me pääsimme miehen kanssa kahdestaan, ilman lapsia, todistamaan tätä kaunista hetkeä sekä nauttimaan yhteisestä ajasta.

Kesä on taas saanut minut poikkeamaan omasta mustavalkoisesta linjastani ja pukeuduin hääjuhlaan punaiseen mekkon. Enkä ihan mihin tahansa mekkoon, vaan ensimmäiseen itse tekemääni mekkoon, joka on ommeltu joustamattomasta kankaasta kera muotolaskosten. Jännittävää. Toki koko urakka lähti käyntiin lakanaversiosta, jota muokkasin ja muokkasin ja muokkasin, kunnes alkuperäisestä yläosakaavasta ei ollut mitään jäljellä. Sivusaumat taisi jäädä ;)

Lähdin muokkaamaan Suuren Käsityön (4/2012) kukkamekon kaavaa.


Helman idea tuli vanhasta ostomekostani, jossa on tulppaanimainen muoto, mutta loppuen lopuksi lisäilin siihenkin vielä omia näkemyksiäni; takapuolelle lisäsin vekit tuomaan muotoa ja etupuolelle tuli kuuden vekin sijaan neljä.

Kaikesta huolimatta yläosan kaavasta ei tullut täydellistä ja aion sitä muokata jatkossa lisää, mutta tällä kertaa se kaipaa enää vain pienempää hienosäätöä.

Mukava projekti kaiken kaikkiaan ja lopputulos kuitenkin palkitseva. Tätä tehdessä aloin toden teolla kaipaamaan sovitusnukkea! Oli se sen verran haastavaa sovitella itsensä päälle ja tehdä muokkauksia samalla.
Koko mekko on vuoritettu. Takana piilovetoketju.


Kankaana Jätti-Rätin pakalta ostettu viskoosi-polyesteri (?). Tuntuu äkkiseltään käteen puuvillalta. Mukavan laskeutuvaa, vähän läpikuultavaa, ei tönkköä eikä kovin rypistyvää. Värin perässä kuljin pitkin myymälää ja tämä materiaali osoittautui oivaksi vaatetarkoitukseen. Kangasta mallaillessa totesin pukeutuvani pöytäliinaan. Pinnasta löytyy pientä struktuuria.


Mekkoon yhteensopiva laukku on oma luomus; vuoritettu, vuorissa jämäkämpää tukikangasta, kuin päällikankaassa, piilovetoketju ja kokoa noin 14 x 25 cm.

Koko mekko ja laukku tulivat kustantamaan ehkä 20€. Ei paha :D


14. kesäkuuta 2016

KUINKA MONTA PAITAA LAPSI TARVITSEE?

 Kankaat: Aarrekidin Owls sekä Käpysen Roiske

Olen ommellut pienemmän poikasen kesäpaitoja; 6 uutta ja kokonaisuudessaan 9 itsetehtyä. Näiden lisäksi löytyy pari kaupasta ostettua. Eiköhän me näillä pärjätä tämä kesä.

Kuinka monta paitaa teillä on käytössä? Kuinka monta on riittävästi?

  Kangas: Menagerie Onyx, Sarah Watson

Kangas: Penguins, Andrea Lauren 


Haluaisin enemmän tehdä yhteneväisiä värikokonaisuuksia lasten vaatteisiin. Sellaisia, että kaikki olisivat helposti yhdisteltävissä keskenään. Pääsääntöisesti meidän vaatteet varmaan ovatkin, kun vaatteista löytyy paljon perus harmaata, mustaa ja valkoista, joiden voisi sanoa sopivan kaikkien muiden värien kanssa. Nyt näiden perusvärien rinnalle on hiipinyt tummansininen ja aqua. Jossain kohtaa minulla oli vaihe, että välttelin vallan sinistä. Se oli kapinointia sitä kohtaan, että pojat puetaan siniseen ja tytöt vaaleanpunaiseen. :D Tiedättehän, kun menee tiettyihin lastenvaateliikkeisiin ja vaatteiden jaottelu oikein hyppää silmille. 

Kankaat:Majapuun Bears; Annika Nykänen sekä raitatrikoo
 
Monet poikien äidit puhuvat, ettei pojille löydy samalla tavalla suloisia vaatteita, kuin tytöille. Poikien vaatteet ovat monesti synkkiä, tylsiä ja kuosit hirviöitä ja kaikenmaailman örkkejä. Riippuu toki, minkä kaupan valikoimaa tarkastelee. Tätäkin vastaan kapinoin pari vuotta sitten ostamalla meidän pojille paljon keltaista ja mm. sydänkuoseja. 

Nyt olen taas tykästynyt siihen hillittyyn ja värittömämpään tyyliin, mikä on aina tuntunut enemmän omalta jutulta, eikä siihen kyllästy. Ompelevalla on kuitenkin se onni, että ihania kuoseja tulee jatkuvalla syötöllä nettikauppoihin. Ei tarvitse olla riemunkirjavaa ollakseen suloista. Annika Nykäsen suunnittelema Bears-kuosi on siitä hyvänä esimerkkinä.

Tuntuu muuten aika hyvältä, kun katsoo lasten vaatekaappiin ja saa sanoa, että on itse tehnyt suurimman osan vaatteista! :)

Kaikissa kaavana "On the road" (Ottobre 1/2013), koko 98.