25. tammikuuta 2016

RYPPYÄ JA RUTTUA


Ostin taannoin Jättiksestä tällaista paksuudeltaan joustocollegen tyyppistä, kumpaankin suuntaan joustavaa kangasta, missä on aavistus kiiltoa pinnassa. Sen oli tarkoitus päätyä lahja-asusteisiin, mutta sellaisille lahjoille ei ole nyt ollut tarvetta. Kangas on poltellut kaapissa, joten otinpa sen työnalle ja tein itselleni tunikamekon.

Harmaan vaalea sävy alkoi tuntua liian tylsältä ja kalpealta, joten jotain pientä niksiä siihen oli saatava ilmettä tuomaan: venepääntie ja rypytystä helmaan. Rypytys on tehty ompelemalla Framilonia sivusaumoihin. Toteutus ei aivan vastannut visiota, kun kangas jäikin turhan paljon lörpöttämään keskelle. Asian saisi korjattua luultavasti sillä, että kaventaisi helmaosaa. En kuitenkaan halua tästä sen tyyppistä ihoa nuolevaa tunikaa, joten helma saa lörpöttää ja elää omaa elämäänsä.


Venepääntie olisi voinut olla isompikin, mutta mennään nyt tällä. Ensi kerralla sitten toisenlainen. Tämä tuntuu ihanan pehmoiselta päällä. Toivottavasti selviää jatkossakin pesuista ilman nyppyyntymistä.



11 kommenttia:

  1. Kaunis kangas! Tykkään korkeasta pääntiestä, mukavan erilainen :) tuollaisissa helmoissa mullakin jää lörpöttämään se kangas keskeltä. Mut toisaalta on kiva noinkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Piia :) Pähkäilin ensin aika eri tyylisiä toteutuksia, mutta joka kerta jäi tökkimään kankaasta. Tähän tämä kangas sopii hyvin. Tuli ihan käyttökelpoinen ja itseni näköinen vaate.

      Poista
  2. Hyvältä näyttää! Minustakin tuo pääntie on kaunis noin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Ei kai sillä niin väliä ole, vaikka siitä tulikin korkeampi mitä oli tarkoitus. Menee se noinkin.

      Poista
  3. Tosi hauska mutta tyylikäs, tykkään kovasti!

    VastaaPoista
  4. Näyttää tosi kauniille ja istuu vielä niin nätisti!

    VastaaPoista
  5. Todella kaunis! Minusta rypytykset on kivan näköiset :)

    VastaaPoista